Terve taas! :)
Takana on kiireinen, mutta erittäin hauska ja antoisa viikonloppu johon kuului Tanssi Estoitta-pyörätuolitanssileiri ja pyörätuolitanssin SM-kisat. Voitettiin Hannan kanssa hopeeta, joten "hopee ei oo häpee!" :)
Ajattelin että tässä vaiheessa on hyvä kertoa vähän tarkemmin harrastuksestani, miten löysin pyörätuolitanssin ja miten tämä rakas harrastus on muuttanut elämäni.
Pyörätuolitanssia voi siis tanssia yksin, parin kanssa tai ryhmänä. Paritanssi jaetaan Duo- ja Combi-luokkiin. Duo-tanssissa molemmat tanssijat käyttävät pyörätuolia ja Combi-tanssissa toinen tanssijoista on kävelevä, eli ns. pystytanssija. Pyörätuolitanssi on kasvava laji Suomessa ja harrastajia löytyy mm Porvoosta, Helsingistä ja Kouvolasta.
En olisi muutama vuosi sitten uskonut että minusta tulee tanssija, mutta elämä on täynnä yllätyksiä!
Olin ysillä ja meillä oli teemapäivä koulussa (ihan tavallinen yläaste) ja teema oli vammaisuus. Siellä oli ihmisiä pitämässä luentoja ja sai kokeilla erilaisia vammaisurheilulajeja. Yksi näytöslajeista oli pyörätuolitanssi. Menin esityksen jälkeen juttelemaan nykyisten valmentajieni kanssa ja sovittiin että tuun kattomaan treenejä ja sillä tiellä oon vieläkin :)
Tämän harrastuksen myötä olen huomannut että mikään ei ole mahdotonta ja "meidän porukassa" kukaan ei ole erilainen tai outo. Kukaan ei kysy että "mikä sulla on" tai vastaavaa koska se ei ole olennaista. Pääasia on tanssi ja liikkuminen musiikin tahtiin.
Tanssin myötä tapasin myös nykyisen tyttöystäväni Hannan, jonka kanssa olen tanssinut vajaa 2 vuotta. Kirjoitan lähiaikoina "meidän tarinamme" :)
Tästä tuli nyt aika pitkä mutta toivottavasti jaksoitte lukee :)
Minulta voi kysyä kysymyksiä Askissa
Tanssivideoita löytyy täältä
//Kalle
No comments:
Post a Comment