Tatuointi - taidetta vai töhrintää?

Yleltä tuli torstaina Silminnäkijä-ohjelma, joka kertoi miehestä jonka keho oli melkein kokonaan peitetty natsi-aiheisilla tatuoinneilla. Bryon hylkäsi natsismin mutta tatuoinnit jäivät iholle. Ainoa tapa poistattaa tatuointi on polttamalla laserilla ja niin Bryon myös teki. Ohjelman voitte kokonaisuudessaan katsoa täältä.

Asia josta haluan nyt kertoa oman mielipiteeni koskee niitä kommentteja mitä näin Facebookissa yleisesti tatuointeihin liittyen.

Me kaikki tiedämme että tatuoinnit ovat yleisiä nykypäivänä ja melkein joka toisella ihmisellä, jota näkee esimerkiksi kaupungilla, on jonkinlainen tatuointi. Jokaisen tatuoinnin takana on joku tarina, joku ottaa tatuoinnin muistaakseen jotain merkittävää tapahtumaa ja joku ottaa tatuoinnin sen takia että tykkää siitä miltä se näyttää. Tatuointi on kuitenkin vaan ulkokuorta eikä tatuointi itsessään vaikuta ihmisen käyttäytymiseen eikä tee ihmisestä huonompaa kansalaista. 

Vanha periaate että vain merikarhuilla ja linnakundeilla on tatuointeja, on mun mielestä naurettava. Niin se varmasti oli 50 vuotta sitten mutta nyt eletään 2014. Olisi korkea aika avata silmät, poistaa ennakkoluulot ja oikeasti nähdä KAIKKI ihmiset samanarvoisina. 

Tatuoinnit ovat ihon alla ja pysyvät siellä eikä siitä ole mitään terveyshaittoja jos ravintolakokilla on tatuointeja. Yksi kommentoija minkä huomasin Facebookissa, kertoi että hän kääntyy heti ovella jos näkee että kokilla on tatuointeja. Erittäin pinnallista, ennakkoluuloista ja epäkypsää toimintaa. Ymmärrän että kaikki eivät pidä tatuointeja hyvännäköisinä ja se on ihan okei, mutta jotain rajaa.
Me kaikki ollaan ihmisiä, muistakaa se!

Mitä mieltä te olette tatuoinnesta? Olisi kiva kuulla mielipiteitä ja kokemuksia tähän aiheeseen liittyen.

Mukavaa viikonloppua ja huomista isänpäivää! :)

Pitääkö vammaisuutta salata?

Kirjoitin eilen muutaman työhakemuksen ja mietin edestakaisin tiettyä asiaa, että kirjoitanko vai enkö kirjoita sitä siihen hakemukseen.

Tämä asia ei ole mun mielestä mitenkään nolo tai sellainen asia jota tarvitsisi salata, mutta se voi vaikuttaa työn saantiin jos työnantajalla on ennakkoluuloja siitä mitä työtehtäviä pyörätuolilla liikkuva ihminen voi tehdä.

Tästä asiasta tekee vaikean se, että jos kerron niin siinä näkyy että en salaa sitä, mutta silloin se voi rajoittaa mahdollisuuksia saada töitä. Jos sen sijaan en kerro niin voi tulla pikku yllätys kun tulen työhaastatteluun.

Olen kuullut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan ja en haluaisi salata mitään mutta toisaalta haluisin  hyvän mahdollisuuden saada töitä.

Jos olette yhtään lukenut mun blogia ja Askia niin tiedätte että haluan ja pyrin kovasti muuttamaan ihmisten asenteita pyörätuolin käyttäjiä ja muita vammaisia kohtaan. Työn hakeminen on oiva ja mielenkiintoinen haaste jonka eteen olen valmis tekemään töitä.

Mitä mieltä te olette tästä ja miten te toimisitte tässä tilanteessa?